Heo Kho to possupata

Heo Kho to possupata jasmiiniriisillä

 http://www.hs.fi/ruoka/reseptit/art-2000002897199.html

800 g luutonta possunlapaa tai kasleria

6 sipulia

4 valkosipulinkynttä

1 rkl sitruunaruohotahnaa

2 rkl öljyä

2 rkl voita

2 rkl maissitärkkelysjauhoa

2rkl tomaattipyrettä

½ dl fariinisokeria

4 dl vettä

2 rkl soijakastiketta

2 rkl osterikastiketta

2 rkl valkoviinietikkaa tai riisiviinietikkaa

½ rkl worcestershirekastiketta

2 tl dijoninsinappia

1 tl sriracha-chilikastiketta ½ tl

½ tl mustapippuria

2 tähtianista

(½-1 tl suolaa)

Viimeistelyyn 

2 kananmunaa

2 kevätsipulia

1 punainen chili

kourallinen tuoretta korianteri

1. Ota possunliha huoneenlämpöön puoli tuntia ennen valmistamista. Kuivaa pinta talouspaperilla ja kuutioi liha.
2. Kuori salottisipulit, halkaise ne ja leikkaa viipaleiksi. Kuori ja hienonna valkosipulit.
3. Kuori sitruunaruohoista kuiva päällyslehti. Halkaise sitruunaruohot neljään osaan ja hienonna hyvin pieneksi (voit vaihtoehtoisesti käyttää valmista sitruunaruohotahnaa).
4. Kuumenna öljy ja voi paistinpannussa. Ruskista possukuutiot kovalla lämmöllä kahdessa erässä ja nostele pataan tai kattilaan. Ripottele lihojen joukkoon maissitärkkelysjauho ja sekoita.
5. Paista salottisipulia muutama minuutti. Lisää valkosipulit ja sitruunaruohosilppu (tai tahna) ja kääntele hetki.
6. Lisää tomaattipyree ja fariinisokeri, jatka kääntelemistä vielä minuutin ajan. Lisää seos pataan.
7. Lisää joukkoon loput ainekset: vesi, maustekastikkeet ja mausteet. Kuumenna ja anna hautua kannen alla juuri ja juuri kuplien noin 2 tuntia. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa hieman suolaa.
8. Kun pata alkaa olla valmista, keitä riisi.
9. Keitä kananmunat pehmeiksi, noin 6 minuuttia. Laita kylmään veteen odottamaan.
10. Hienonna kevätsipulit ja chili.
11. Annostele kulhojen pohjalle riisiä, sitten possupataa.
12. Kuori kananmunat ja puolita ne. Aseta kuhunkin annokseen puolikas kananmuna.
13. Viimeistele annokset hienonnetulla kevätsipulilla, chilillä ja korianterinlehdillä.

Marja-mascarponepiiras ja viinimarja-minttuvaahto

Slyn elokuun paketissa tuli seuraavat

reseptit joita ehdin jo paketin tullessa testailla.

Tässä viimein tännekin ne talteen =)

Marja-mascarponepiiras

Pohja 

100 g voita/margariinia

½ dl sokeria

1 muna

2½ dl vehnäjauhoja

Täyte

250 g mascarponejuustoa

2 munaa

3/4 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

1 dl mansikoita

1 vadelmia

1 dl mustikoita

Vaahdota huoneenlämpöinen rasva ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi.

Lisää muna vatkaten.

Lisää jauhot ja sekoita tasaiseksi.

Painele taikina jauhoja apuna käyttäen leivinpaperilla vuorattuun

halkaisijaltaa 24cm vuokaan.

Paista pohjaa 200 asteessa noin 10min.

Sekoita mascarpone, munat ja sokerit keskenään.

Kaada seos esipaistetun pohjan päälle ja ripottele pinnalle marjat.

Voit halutessasi tehdä myös toistepäin.

Jatka paistamista 200 asteessa keskiosassa noin 30 min

tai kunnes pinta on hyytynyt ja saanut hieman väriä.

Tarjoile jäähtyneenä.

Jälkkäriksi sopii 

Kevyt viinimarja-minttuvaahto

2 dl punaisia viinimarjoja

2 valkuaista

½ dl sokeria

1 vaniljasokeria

1 prk rahkaa

1 rkl tuoretta minttua hienonnettuna

Soseuta marjat.

Vatkaa valkuaiset ja sokerit kovaksi vaahdoksi.

Lisää rahka valkuaisvaahtoon hyvin sekoittaen.

Lisää marjasose ja minttusilppu.

Jaa seos annosmaljoihin ja laita jääkaappiin 15-30min vielä ennen tarjoilua.

Koristele mintunlehdillä ja marjoilla.

Ajatuksia eilisestä dokkarista: Diana

Eilen illalla sattui tv jäämään päälle pojan

pleikkarin pelaamisen jälkeen ja jäinkin sitten

tuijottamaan sitä kun huomasin että tulee Prinsessa Dianasta

kertova dokkari..

Muistan miten pienenä tyttönä, noin 10v, seurasin

lumoutuneena Dianan ja Charlesin unelma prinsessahäitä

ja keräilin kuvia ja julisteita talteen hääparista, sormuksesta.

Jumaloin heitä, tai Dianaa.

Diana oli minulle se ensimmäinen todellinen satujen prinsessa <3

Ja on edelleen se oikea prinsessa minulle.

Eilinen dokkari tosiaan toi ne lapsen muistot mieleen

kun katselin videopätkiä ja kuvia.

Samat joita silloin 80-luvullakin näkyi tv ssä ja lehdistä.

Miten näin silloin vain onnellisen, ujon ja kauniin nuoren morsiammen.

Nyt samoja kuvia katsellessa kuitenkin huomaan miten näen

kuvista myös paljon muuta; surua, onnettomuutta...

Lapsen mieli näki asiat niin erilailla vaikka monista

kuvista näki aikuisen silmin myös surun..

Dokkarissa oli myös pätkä josta kävi ilmi että 

oli aika jolloin Diana oli myös aidosti onnellinen.

Silmistä näki ilon ja onnellisuuden mutta 

se oli jo hävinnyt ennen hääjuhlaa.

Häät olikin upea spektaakkeli.

Ahmin tyttönä juhlia kuin hullu puuroa.

Niitä tuijotettiin tv:stä ja kerättiin kuvia lehdistä.

On muuten ainoat kuninkaalliset hääjuhlat jotka olen seurannut.

Uskon että häitä seurattiin isolla mielenkiinnolla ympäri maailmaa.

Niissä oli sitä satujen ihanuutta.

Mikä unelmapuku ja upea sormus.

Ne häät varmasti loivat sen unelman omista satuprinsessahäistä pikkutyttöselle.

Katsellessani niitä eilen tv:stä sama tunne hiipi

jostain sisältä mitä olin tuntenut silloin.

Ne olivat kerta kaikkiaan upeat häät kaikesta huolimatta!

Ihastuin jo varmaan pienenä Dianassa niihin samoihin piirteisiin

jotka näen hänessä vieläkin: "tavallinen" ujo tyttö jolla

 valtava sydän joka aidosti haluaa auttaa muita (olin itsekin hiljainen ja ujo).

Joka joutui ikävä kyllä maailmaa joka ei kohdellut häntä hyvin.

Häiden jälkeen seurailin Dianan elämää vielä muutamia vuosia

aktiivisemmin mutta teini-ikä lähestyi ja kiinnostuksen kohteet muuttuivat.

Perhettä aloin perustamaan 90-luvulla ja Dianan nimi alkoi taas

 näkyä enemmän lehdissä, suhdekuvioita ja elämästä kertovaa kirjaa.

Mietin jo silloin miksi hänen ei annettu elää omaa elämää

kun hän oli "valinnut" jo sen "tavallisen" elämän jota halusi

viettää eikä loistaa kameroiden valokeilassa koko ajan.

Uskon että oli stressaavaa aikaa hänelle..

Elokuussa 1997 olin edelleen lasten kanssa

kotona ja odotin jo kolmatta lastani.

Muistan miten uutisista paukahti tieto Dianan onnettomuudesta.

Järkytyin.

Lopullinen tieto Dianan koulemasta sain kyyneleet virtamaan..

Se ei vaan voinut olla mahdollista.

Minun prisessani oli poissa.. 

Jälleen kerran Diana keräsi koko maailman

tv:n ääreen ja jokainen seurasi kyyneleet silmissä

prinsessan viimeistä matkaa.

Surun päivä.

Ajattelin Williamia ja Harrya.

Tuntui että ainut todellinen ja ihana elämästä oli poissa.

Vaikka jo pikkutytöstä seurasin tätä unelmaparia

niin silloin jo ihmettelin miksi Diana valitsi Charlesin.

Charles oli mielestäni ruma ja liian vanha Dianalle.

En ikinä ole seurannut Charlesin elämää enkä erityisemmin pitänyt hänestä.

Diana oli SE juttu tässä prinsessasadussa.

Kun aloin tajuamaan asioita inhoni Charlesia kohtaan vain kasvoi entisestään.

Hautajaisia katsellessa mieleeni tuli taas häiritsevänä tekijänä

tekopyhyys kuninkaallisten läsnäolosta vaikka se toki oli ymmärrettävää

että osallistuivat tapahtumaan.

Nämä kaikki tunteet palasivat dokkarin myötä jälleen pintaan.

Ehdin jo miettiä olisiko maailmassa enemmän hyvää jos Diana

olisi sitä vielä levittämässä olemassa olollaan.

Jäin myös pohtimaan sitä 19v Dianaa joka joutui ykskaks yllättäen

koko maailman silmätikuksi.

Omani poikani on 19v ja mietin häntä vastaavaan tilanteeseen.

No way... 

Tyttäreni täyttää pian 18v.

En soisi hänellekään vastaavaa polkua, mennään ennemmin 

tätä omaa tahtojen taistelu tietä =D

Dianalle tuli liian paljon liian nuorena ja lyhyessä ajassa,

ehkäpä olisi ollut jopa onnellisempi jatkaessaan lastenhoitohommia.

 Joka tapauksessa Dianan elämä jäi liian lyhyeksi..

Minun ajatuksissa se ainut Prinsessa

Prinsessa Diana <3

 

 

 

Syksyn väriä ja tuoksua =)

Päivä ehti kuin ehtikin vaihtua ennenkuin ehdin 

kirjoittelemaan tänää (tai siis eilen) haetun sly40 ensimmäisen

paketin jonka teemana oli puutarhan tuotteet.

Omalta pihalta tuli tänä vuonnakin pikkaisen mansikkaa jotka

menivät usein suoraan penkistä suuhun.

Vattuakin tuli jonkin verran ja vieläkin näyttäisi olevan.

Mustaherukkaa ja karviaista omaan herkutteluun.

 Tänä kesänä oltiin niin paljon poissa kotoa ja liikenteessä että

jäi pitkästä aikaa laittamatta mm mansikat pakkaseen..

Ehkä niitä kotimaisia löytyy kaupan pakastealtaasta niinkuin aina

ennenkin kun ovat loppuneet. =)

Mutta paketista löytyneisiin herkkuihin =)

Herkuista ensimmäisenä maisteluu pääsi pähkinäsukllaa <3 

jonka jälkeen siirryin

Sweet Landin Johannisbeer Bändereihin, 

suomeksi mustaherukka nauhoihin =)

Mielenkiintoni niihin nousi entisestään kun luin rasian päällä

olevaa tekstiä =)

Kokemuksesta voinen todeta että saksalaiset osaavat tehdä

niin viiniä, makeisia, suklaata kuin bretzereitäkin, 

unohtamatta currywurstia =D

Kaiken lisäksi nämä mustaherukka nauhat ovat vegaanisia. =)

Harmi ettei tytär ole kotona maistamassa.

 

Paketti sisälsi makeaa mahan täydeltä.

Edellisten lisäksi paketista paljastui hyytelösokeri multia sekä

hillo-marmeladisokeria paketilliset =)

 

 

Laatikosta löytyi myös kaksi pientä lasipulloa

ja kulho joka pääsikin heti testaukseen

kun piti saada tarjottavaa pöytään. 

Metallista kulhoa kaapista ei löydykään aiemmin vaikka

olen sitä useasti miettinyt että toimisi mm paremmin kerman kanssa..

Kulho sopii myös tarjoiluastiaksi =)

 

 '

 Syksyistä piristystä keittiöön toi oranssi pyyhe ja

pienempi valkoinen tiskirätti/liina..

 Resepteiksi parini oli valikoinut niin jälkiruokaa, suolaista kuin makeaa.

* kevyt viinimarja-minttuvaahto

* marja-mascarponepiiras

* Puolukka-jugurttikakku

* Sadonkorjuupiirakka

Kahden ensimmäisen aineksia lisätty jo kauppalistaan =)

Tässä vielä koko syksyinen sato =)

Kaunis kiitos parilleni =)

 

1 yhteydenotto sly40

Pariltani tuli kaunis 

aurinkokukka kortti.

Pakettini kuulemma pian matkassa =)

Kahvikehrät

Kahvikehrät

150 g margariinia/voita

6 dl jauhoja

50 g hiivaa

0.8 dl kylmää vettä

2 munaa

2 rkl sokeria (1 rkl hedelmäsokeria)

Täyte

100 g voita

100 g tomusokeria (50 g hedelmsokeria)

2 tl kardemummaa

2 tl vaniljasokeria tai kanelia

Voiteluun muna ja raesokeria

Nypi rasva ja jauhot.

Lisää sokeri.

Murenna hiiva nesteeseen ja lisää jauho-rasvaseokseen.

Lisää munat yksitellen taikinaa sekoittaen.

Hiero voi ja sokeri pehmeäksi vaahdoksi ja mausta

se kardemummalla ja vaniljasokerilla.

Kauli kohottamaton taikina ohueksi, suorakaiteen muotoiseksi

levyksi ja levitä sille täyte.

Kiedo taikina rullaksi ja leikkaa viipaleiksi.

Painele kehrät paperivuokiin.

Anna kehrien kohota liinan alla huoneenlämmössä 1-2h,

viileämmässä kauemmin.

Elleivät kehrät kohoa riittävästi ne repeilevät uunissa.

Voitele kehrät munalla ja sirottele raesokeria päälle.

Paista 225 asteessa 10-12min.

 Jos käytät hedelmäsokeria niin alenna paistolämpö 175 asteeseen

Tuoreina parhaimmillaan.

Käytin hedelmäsokeria

Isoäidin kahvikiisseli

Isoäidin kahvikiisseli

4 dl vahvaa kahvia

5 dl maitoa

1 dl kuohukermaa

1 dl sokeria

½ dl maissitärkkelystä

1 tl vaniljasokeria

Tarjoiluun

1 dl kuohukermaa

1-2 tl sokeria

mansikoita

Keitä vahva kahvi annostellen 2 mitallista kahvijauhetta/kupillinen kahvia

Mittaa kattilaan maito, kerma, kahvi, sokeri ja maissitärkkelys.

Kuumenna koko ajan sekoittaen.

Anna kiehua hijalleen 2-3 min.

Nosta liedeltä ja mausta vaniljasokerilla.

Kaada annoskulhoihin/isoon tarjoilumaljaan.

Ripottele pinnalle hiukan sokeria kuortumisen estämiseksi.

Vatkaa kerma vaahdoksi ja mausta sokerilla.

Tarjoile kiisseli mansikoiden ja kemavaahdon kera.

Suklaapiirakka

Suklaapiirakka

2 munaa

3 dl sokeria

150 g margariinia

5 dl jauhoja

3 rkl tummaa kaakaojauhetta

2 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

2 dl maitoa

Kuorrutus

5 rkl kuumaa kahvia

5 rkl margariinia

3 rkl tummaa kaakaota

4 dl tomusokeria

2 tl vaniljasokeria

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi.

Lisää joukkoon sulatettu rasva.

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne siivilän läpi

vuorotellen maidon kanssa.

Vältä turhaa sekoittamista.

Levitä taikana voideltuun piirasvuokaan halk. 30cm

ja paista uunin alatasolla 200 noin 25min.

Sulata kuuman kahvin joukkoon rasva.

Lisää kaakao, tomusokeri ja vaniljasokeri.

Levitä pehmeä kuorrute jäähtyneelle piirakkapohjalle.