Tähänkin alkuun voisin vaan todeta että huh huh..
Päivät vaan menee hurjaa vauhtia eteenpäin etten tosiaankaan pysy mukana.
3vk:n ajan sain nauttia ihanan Melodyn (podenco, espanjankatukoira)
seurasta kun poikani oli reissussa.
Ihanaa oli tulla vaikka vain pannuhuoneesta takaisin sisälle
kun ystäväni heilutti häntää ja oli aidosti iloinen että palasin
takaisin sisälle 5min poissaolon jälkeen.. <3
Melody käpertyi kylkeeni kiinni kerälle kun
istuskelin sohvalla <3
Illalla mentiin yhtä aikaa maate,
hänellä oma pesä sänkyni vieressä
mutta aamuisin loikkasi vielä viereeni hetkeksi köllimään.
"Jouduin" ulkoistamaan itseni oli sää mikä vaan =)
Ehdin jo niin tottua karvakamu arkeeni että on nyt niin outoa
tulla kotiin kun kukaan ei tule iloisesi vastaan häntä heiluen
eikä käperry viereen odottaen rapsutuksia...
Ehkä suoriuduin 3vk:sta sen verran kohtuullisesti että
jatkoa seuraa myöhemmin =)
Melody on aikas ihana vaikkakin aika pelokas uusia ihmisiä (etenkin miehiä) kohtaa <3
Toissa maanantaina teimme sitten lennossa Melodyn palautuksen esikoiselleni
sillä me saatiin vielä ennen uutta vuotta nuorimmaiselleni leikkausaika
nopealla aikataululla samalle päivälle kun esikoiseni kotiutui Kiinasta..
Olin tietenkin jo luvannut hakea esikoisen kentältä joten
uudet suunnitelmat kehiin ja onneksi toiseksi vanhimmalla
lapsistani oli vapaapäivä ja hän pääsi toimimaan kuskina.
Ekana kiikutti meidät klinikalle ja siitä sitten Melodyn kanssa
lentokentän lähelle odottamaan saapuvaa lentoa..
Onneksi ei tullut pitkää odotusta vaan aikataulut natsasivat senkin puolesta hyvin =)
Matka oli mennyt hyvin ja paljon nähtävää..
Melody pääsi omaan rauhalliseen kotiin meidän
härdellin jälkeen =)
Niin paljon kuin "rakastan" tuota Helsingin elämää
niin me saimme nuorimmaisen "nauttia" siitä peräti ma-to..
Kotiuduimme vasta vähän vaille 12 to-pe yönä...
Poika toipuu hyvin ja huomenna paluu kouluarkeen...
Muistona operaatiosta jälleen uudet isot arvet korvan takana ja navan vieressä..
Ennen kesää tiedossa vielä lisää arpia ja pitkä kesäloma...
Nyt kuitenkin pari kuukautta toipumista ja
nuorimmaisen ekan ulkomaanmatkan odottelua... =)
Viime viikon aikana ehdin muuttuneista suunnitelmista huolimatta
tavata myös ystäväni Annen... =)
Siitä lisää seuraavassa kirjoituksessa =)









Ei kommentteja:
Lähetä kommentti